Muffinssit

Viel nykyäänki tuntuu silt et tavanomasempi järjestely taloudes on se, et nainen hoitaa ruoanlaiton. Meil se menee kuitenki pääasias toisinpäin. Tapsa hoitaa safkat ja jos ei hoida, ni mun ruoanlaitto jää siihen et heitän parit nugetit pannulle ja lohkoperunoit uunii, tai jotain vastaavaa. Joskus harvoin innostun väsää kanakastiketta. Buu.

Tänää kaivaessani jälleen jääkaapin kätköist Tapsan ja sen frendin edellisen iltan kokkaamaa karjalanpaistii, iski pieni alemmuuskompleksi. Oli siis pakko ruveta leikkii kodinhengetärtä ja tehä ees jotain missä oon semi hyvä. Siivosin kämpän joka ikisen nurkan ja leivoin muutamat mustikkamuffinssit. Ehkä paras resepti ikinä jonka tiiän! Niin helppoo ja nopeeta.

 Valmistusohjeet:
1 muna
1 dl sokeria
1 dl juoksevaa/sulatettua margariinia (voi myös korvata rypsiöljyllä)
3/4 dl kauraleseitä
2 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 dl maitoa
2 dl jäisiä mustikoita

Sekoita muna,sokeri ja margariini keskenään. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito. Lopuksi jäiset mustikat. Paista 225 n.15 min

Lopputulos oli erittäin onnistunu, ainaki maun perusteella. Ilmeisesti en vaan huomannu laittaa tarpeeks taikinaa vuokiin, koska ne jäi vielä turpoomisen jälkeenki hieman vajaiks... hups. Yritys oli kuitenki hyvä ja mies erittäin ilonen saadessaa töist himaa tullessaa tuoreit muffinsseja. Tais sittenki olla nappisuoritus.

Heureka

Meitsin hiihtoloman vika vapaapäivä. Ihan uskomattoman nopeesti menny koko viikko, ei sitä ehtiny kunnolla ees tajuumaan. Tosin meni se ohi nopeesti tai ei, ni hyvää se on kyl tehny. Oon paljo virkeempi ku oon saanu aamusin nukkua pari tuntia pidempään sekä huomattavasti paremmal tuulella ku vapaa-aikaa kavereille on jääny ihan reippaasti.

 Lauantaina nappasin kaks kärpästä yhellä iskulla ja vietin laatuaikaa sekä poikaystävän, että mun kämppiksen ja parhaan kaverin Mian kanssa. Mulla ja Tapsalla tuli reilu viikko sitte 3½ vuotta täyteen yhessä ja Mialla ja Tonilla puolestaan 4 vuotta, joten päätettiin pitää sen kunniaks "tuplatreffit" ja suunnattiin Heurekan Body worlds- näyttelyyn. Plastinoitujen ruumiiden kattelu ku onki se paras tapa juhlistaa tollasia asioita.

 Näyttely oli upee ja oikeesti tosi mielenkiintonen. Ainoo miinus oli se, etten kuvauskiellon takia saanu heiluu kameran kanssa ko. alueella (kiinnostuneet menköön siis paikanpäälle ihmettelemään). Muualla Heurekassa kyl sain sit paparazzeilla senki edestä.

 Oon viimeeks käyny Heurekas joskus ihan pienenä ja muistelin et koko rakennus ois ollu paljo isompi, mut loppujen lopuks kierrettii loput näyttelyalueet semi nopeesti.

 Pois lähties jäätiin viel ihmettelee pienee lätäkköön ahtautunutta sorsaparvee plus nappailee parit fotot.

 

 Mian kans koitettii olla söpöjä, mut miehet heitti tapansa mukaa omat häröilyt kehiin improvisoimalla humalaisten kävelytapaa. Niin perus.

 Päivän kruunas yhteinen läskeily-hetki mäkkärissä. En ollu tietonen et pirtelövalikoimaan on tullu uutuutena appelsiinin maku. Oli pakko tietty heti testaa, älyttömän hyvää!

Safkailun jälkee Toni lähti viel juhlistaa omia synttäreitään ku me Tapsan kaa suunnattiin takas himaa viettää rauhallist koti-iltaa Alfan kaa.

Perheen parissa

 Vaik asunki nykyää omillani, nään silti mun perhettä- ja varsinki äitiä- tosi usein, yleensä viikottain. Oon mielestäni aika onnekas et välit perheeseen on näinki hyvät. Asutaan loppujen lopuks tosi lähekkäin, vaan n. puolen tunnin kävelymatkan päässä toisistamme. Toisin ku ehkä joillain, lyhyt välimatka  ei todellakaan ahdista, päin vastoin. On kiva ku vanhempien luokse pääsee kätevästi vaikka kävellen. Plussana se et pääsen kans näkee mun lemppari pupuja useemmin!

 Päivän alkuperäsiin suunnitelmiin kuulu shoppailu mamin kaa ja sen jälkee ravintolaillallinen koko perheen voimin, mut aikataulut ei auton huollon takia mennykkää ihan nappiin joten päädyttiin toteuttaa ohjelmanumeroista ensimmäinen ja siirtää suosiolla ulkon safkailu huomiselle.

 Koska oon jäämässä porukoitten luo yöks, meil oli koko ilta aikaa tehä vaik mitä. Houkuttelin siis äitin pienelle kävelylenkille ulos ja nappasin kameran messiin.

Oli ihan super mahtavaa huomata et vaik kello läheni puol viittä, ulkon oli viel täysin valosaa. Tarkottaa sitä, et kevät lähestyy. Jes! Tykkään kyl talvesta ja lumesta,  mut pimeys ei oo mua varten. Muutun vaan tosi väsyneeks eikä energiaa löydy samal taval ku keväällä ja kesällä.

Loppuilta vierähtiki sit youtube-videoita ja telkkarii katellessa. Nyt meen safkailee mamin tekemää suklaapuuroo ja ehkäpä ehitään viel pelaa erä mun favourite lautapelii Blokusta!

Tyttöjen ilta

 Tiistai, hiihtoloman eka vapaapäivä! Mulla ei oo monee viikkoon ollu ainuttakaa vapaapäivää töiden ja koulun takii, joten on edelleen tosi vaikeeta käsittää et täl viikolla mul on jopa kokonaista kolme päivää vapaata! Perinteisee tapaa oon tietysti jokaisen niistä ehtiny sopii täyteen ohjelmaa. En oikee osaa pitää pelkkiä himassa hengaus päiviä, jälkeenpäin jää vaan niin turhautunu olo jos ei oo poistunu koko päivän aikana neljän seinän sisältä.

 Eilen tosiaan vietinki sit laatuaikaa parin luokkakaverin kaa.Pidettii kunnon tyttöjen ilta: kuvailua, safkaa ja saunomista.

 Käytii myös hakee Filmtownista kunnon mätöt ja vuokraa leffa. Karkit kyl uppos, mut ikävä kyllä leffavalinta ei osunu ihan nappiin. Korttelivahdit oli luokiteltu komedian puolelle, mut oikeesti kyseessä oli joku äärimmäisen surkee alien- kauhuleffa ja komedia tuli lähinä siitä et päiviteltiin sitä, miten huono leffa oltiin valittu. Buuu!

 Onneks ilta oli muuten mukava ja hyvä seura pelastaa tilanteen ku tilanteen.

 Kaikki ei kuitenkaa aina mee suunnitelmien mukaan. Pian tyttöjen ilta vaihtuki pieniks partyiks muutaman mieshenkilön saapuessa paikalle ja mun alkuperäset yökyläily suunnitelmatki meni vähän mönkään muutamien kommellusten takia. Päädyin sit loppujen lopuks himaan koisimaan, mut eipä siinä mitään, olihan mulla silti hauska ilta.

Ystävänpäivän hyväntekeväisyyttä

 Tää päivä poikkes aika paljo normaalist koulupäiväst, ku suunnattiin luokan kans tiemme kohti Veikkolan seurakuntataloo organisoimaa ystävänpäivän hyväntekeväisyystapahtumaa. Koko projetki oli alusta loppuun meijän suunnittelema ja toteuttama ja oli ihan mahtavaa huomata, miten hyvin saatii ryhmänä homma toimii. Ideana oli et tarjotaan eläkeläisille erilaisia hoitokokonaisuuksia, joista oli mahollisuus maksaa haluamansa summa hyväntekeväisyyteen.

 Saavuttii luokan kaa paikanpäälle noin tunti ennen tapahtuman alkua et ehitiin laittaa sekä hoitopisteet että ittemme valmiiks. Tarjolla oli jalkahoitoja, manikyyrejä sekä niska-hartiaseudun hierontaa.

 Tapahtuman ohella saatiin tietysti myös hyvä tilaisuus mainostaa Omnian hius- ja kauneuspuolen palveluita, mikä oli enemmän ku hyvä homma. Toivottavasti mainostus tuottaa tulosta ja uusia asiakkaita eksyy meille päin.

 Päivä meni ihan älyttömän nopeesti ja ite ainaki nautin siitä yllättävänki paljon. Tapahtuma oli jättimenestys ja saatiin paljo kiitosta sekä tapahtumaan osallistuneilta eläkeläisiltä että seurakuntatalon henkilökunnalta.

 Ku viimesetki vieraat oli lähteny, päästiin vihdoin hengähtää ja jakaa kokemuksia päivästä. Ollaan vissii kaikki oikeella alalla, koska oltiin yhtä mieltä siitä et tapahtuma oli erittäin positiivinen ja hauska kokemus. Kiitokset siis meijän ryhmänohjaajalle, joka järjesti meille mahollisuuden organisoida kyseinen tapahtuma sekä ihanille asiakkaille.

 Jaksan aina ihmetellä sitä miten uskomatonta on se, et kohalle on sattunu näin hyvä luokka. Koko hommasta ei ois tullu yhtää mitään ellei osattais toimii ryhmänä niin loistavasti ja ellei luokkahenki ois korkeella. Ku koulu on ohi, tiiän et tuun ikävöimää tätä porukkaa.

 Omnian kosmetologiopiskelijat kiittää ja kumartaa ja toivottaa kaikille mukavaa ystävänpäivää!