Sweet Sunday

 Sunnuntai ja ah, vapaapäivä! Oon ottanu koko päivän nii chillisti ku mahollista ja valmistautunu henkisesti uuden vuoden aaton yli kaheksan tunnin työpäivään. Tänää ohjelmas oli mm. shoppailuterapiaa yhen mun parhaimman frendin Even kaa. Kauppojen koluumisen jälkee suunnattii meitsille ja iloseks ylläriks törmättii pihal mun kämppikseen Toniin sekä Tonin frendiin Toniin. Täytyy kyl sanoo et meitsin mielest kaks saman nimist ihmist samas paikas aiheuttaa aina enemmän tai vähemmän hämmennystä.

 Ku päästii fotoomisen jälkee vihdoin sisälle asti ni kaivoin mun manikyyrikamat esiin. Oon tänä vuonna luvannu parillekki frendille joululahjaks manikyyrin ja Eve oli yks niistä. Kokonaisuuteen kuulu vanhan lakkauksen poisto, kynsien hionta, käsikylpy, kynsikuorinta, kynsinauhojen hoito, käsihieronta ja lakkaus. Vähä eri rutiini ku koulus tehää, mut asiakkaan tarpeiden mukaa mentii.

 Valmis lakkaus koristeluineen päivineen, lukuunottamatta sitä et siistiminen oli kesken. Meitsi fiksuna ku rupes taas fotoo ennen ku oli tehny koko homman loppuun. Ei näin.

 Alfa hengaili perinteisee tapaa lähistöl ja ihmetteli meijän touhuumist. Varmaa maailman utelian ja osallistuvin otus. Samaa ku vois viel sanoo mun hämiksist. Oon todennu et nei ei viittä senttii pidempii matkoi liiku päivän aikana, oikeestaa seki on jo saavutus. Aika laiskaa.

Ps. Tää pienempi kaveri sai eilen itelleen nimeks Fluffy. Meitsin mielest kyseinen nimi sopii sille ihan täydellisesti, mut jostai syyst porukka tuntuu jatkuvasti esittävän eriäviä mielipiteitä asiasta... Ihme jengii.

Passion never dies

Yks mun rakkaimmista harrastuksista, kynsien lakkaus ja koristelu, oli saada karun lopun ku koulussa ilmotettiin ettei pitkien kynsien kaa sovi tulla tunneille (kosmetologiks opiskelun haittapuolet). Ymmärtäähän sen, et ne on epähygieniset ku tehään kasvohoitoja yms. mut itku oli valehtelematta lähellä ku keskiviikkona saksin kynnet ihan tyngiks. Voi kuulostaa tyhmält ja pinnalliselta, mut siinä vaihees ku on melkein kaks vuotta eläny pitkien kynsien kaa ja laitellu niitä 2-4 kertaa viikos, ni tuleehan siin kurja olo ilman.

Toi ylemmän kuvan Konadin koristeketju oli -ja on edellee- yks mun lemppareita.

Lyhyet kynnet on ja pysyy (ainaki kesään asti), mut sen sijaan että jäisin itkee pitkien perää, päätin et asiasta täytyy löytää ne positiivisetki puolet. Nyt suunnittelenki sit jo iha fiiliksis lakkauksia lyhyisiin kynsiin. Luonnollisesti meininki on aika erilaista ku pitkien kaa, joten saan oikeesti pistää rutiinit uusiks. Tää viikko on vaa ollu nii hektinen koulun ja duunin takii etten oo ehtiny viel suunnittelua pidemmälle, mut lupaan laittaa kuvamateriaalia näkyville ku saan ekoja lakkauksia valmiiks! Sitä odotellessa voitte ihailla (tai kauhistella) näit vanhoi tekeleitä.

Jos nyt viel täs vaihees oli epäselvää, ni kuvien kynnet on siis ikiomat. Ei geelausta, ei rakennekynsiä, ei mitää ekstraa. En myöskää omista mitää salaista kikkaa siihe mite kynnet saa kasvamaa noin hyväkuntosina ja vahvoina. Mul on vaa käyny tuuri. Lakkauksen kestosta sen verran, et viitseliäs käyttää alus- ja päälyslakkaa. Omat kynnet pysy viikonki ajan siisteinä duunista huolimatta. Ilman noit kahta lakkaa... there's no chance.

Jos on kysyttävää, kysykää. Kritiikkiäkin saa pistää tulemaa, kunhan on asiallista. Oon vielä aika alottelija, joten kehitettävää löytyy viel paljo (onneks, koska kaiken osaaminen olis tylsää)!