Meitsin aattoaamu alko perinteisesti riisipuurol ja pipareil. Ikävä kyllä sain vaa safkailla itekseni ku sekä mun parempi puolisko että koira veteli sikeitä.Toniki oli karannu mökille jouluks, joten eipä ollu kämppiksestäkää seuraa. Aterioin kaikes hiljasuudessa ja suuntasin sen jälkee vanhempien luokse. Onneks tänä vuonna ei tarvinnu pelätä lumettoman joulun puolesta.
Meitsin jouluperinteisiin kuuluu The Snowman- nimisen animaation kattominen (siis täähän on aivan pakollinen, joulu ei oo sama ilman Lumiukkoa), joulusauna kynttilän valossa ja sen jälkee järjetön ruoan ahmiminen.
En oikee perusta ihan perinteisist joulupöperöist- porkkanalaatikkoo lukuunottamatta. Kaikken parasta joulupöydäs on äipän tekemä lohihyytelö. Maustekurkkuu, tillii, valkosipulii, lohta ja mitä kaikkee siin nyt olikaa. Ihan älyttömän hyvää anyway.
Ruokailun jälkee lähettii pulkkamäkee kuluttaa ylimääräsii kaloreita. Teitä ei ollu pahemmin aurailtu et homma meni aikamoiseks tarpomiseks, mut ei se mitää. Meil oli super hauskaa.
Illemmal ohjelmas oli joululahjojen availua, jätkänkynttilän sytytys ja lisää safkailua.
Äiti oli tehny jälkkäriks mansikkatäytekakkuu ja luumuvaahtoa. Vaahto oli mulle ihan uus tuttavuus, mut onneks erittäin positiivinen sellanen.
Nyt oon taas onnellisesti kotona Tapsan ja Alfan kanssa (hämiksiä unohtamatta). Hyvät joulut viel kaikille, meitsi painuu nukkumaan.
