SakuStars 2014

 Ammattikoulujen väliset kulttuurikisat tuli ja meni, niin nopeesti ettei sitä ehtiny kunnol ees tajuta. Maanantaina 31.3 lähettii junalla kohti Vaasaa, odotukset korkeella. Verrattuna edellisee vuoteen, meit lähti aikamoine joukko liikenteesee. Vallattii meinaa 1½ junavaunua. Oli siin kanssamatkustajil kestämist.

 Tiistain pyörähti eka kisapäivä käyntii ja meitsin kohal se tarkotti älytönt juoksemist kisamestojen välil. Eka omalt kampukselt non-stop kisabussil toisaalle vetää pianoshow akustisten soitinten sarjas, sielt kiireel takas omalle kampukselle karaokeen ja jälleen samaan mestaan laulaa hengellistä musaa ku missä eka sarja oli ollu. Lievää paniikkia ilmassa. Onneks mulla oli nää alemmassa kuvassa näkuvät kisakaverit tsemppaamassa.

 Ennen ku huomattiikaa, ni tiistai oli menny ja toinen kisapäivä käynnistyny. Meitsin osalta sarjat oli lauluduoa lukuunottamatta ohi, joten aikaa jäi muitten Omnialaisten tsemppaukseen. Ja ehkä siin sivussa tuli muillekki vähä hurrattua. Ihan mielettömiä esityksä!

 Keskiviikko-iltana juhlittii menestystä opiskelijabileissä ja torstaina oliki sit jo päättäjäiset ja paluumatka kotiin. Tyhjin käsin ei lähdetty, vaan meitsi nappas itelleen pianon hakkaamisella pronssia akustisten soitinten sarjassa ja frendi puolestaan kahmas itelleen laulusarjoista kultaa ja hopeeta. Not bad! Muutenki Omnia tykitti huolella, ansaittii kisoissa 10 kultamitalia, 9 hopeaa, 12 pronssia sekä 17 kunniamainintaa! Hyvä me.

Meitsin osalta nää oliki sit viimeset kisat joihin voin osallistua (jos ei lasketa sitä että saatan ensvuonna lähteä säestämään kaveria kisoihin). Kiitän lämpimästi kaikkia mukana olleita, jäi super hyvä fiilis! Näihin kisoihin vois osallistuu aina vaa uudestaa ja uudestaan, koskaa kyllästymättä.

Keikka

 Meitsi on jatkanu blogin kohalla hyvin pitkälti hiljaiseloa, lähinä siit syystä et duuni ja työssäoppiminen ei kauheesti inspiroi kirjottamaa. Siin vaiheessa ku viis päivää viikost menee työssäoppimas ja ne kaks muuta päivää duunis, ei vaan oikeesti oo mitään mistä kertoo. En koe olevani nii hyvä kirjottaja et saisin jotain mielenkiintosta ja inspiroivaa tekstii aikasiks satunnaisia tanssitunneista tai leffaillasta avopuolison kaa.

 Viimeviikon perjantaina kuitenki tapahtu, ku meitsi pääs fiittaamaa D.A.R.E.A ja Paraloneforcea (lue: avopuolisoani ja sen broidia) keikalle Jukeboksii. Kiva pieni perjantai-illan piristys, en koskaa pistä pahakseni ku joku pyytää esiintymää. Tulipaha samal nähtyy niit frendejäki jotka ystävällisesti oli raahannu ittensä paikalle kuuntelee.

Keikan jälkee palasin samantien takas normaaleihi arkirutiineihini, eli la-su duunia mukavat 7h ja eilen lähti taas uus viikko työssäoppimispaikas rullaa. Motivaation löytämine on ajoittain kortilla, mut onneks on frendei ja satunnaisii tapahtumii jotka pitää stressin aisois. Huomenna luvassa treenailua tän kevään Saku stars- kisoihin feat. Mia (Saku ry = Suomen ammattikoulujen kulttuuri ja urheiluyhdistys) ja lauantaina pääsee vatsalihakset koville ku luvassa on stand up- show Sellosalissa. Jotain pientä mitä odottaa duunin täyteisen arjen keskellä.

We're gonna make it !

Saku- kisat vasta takana ja nyt pukkaa jo keikkaa. Enää pari viikkoa ja sit kapuun lavalle mun vanhan duetto-kumppanin Inan kaa. Oltiin yläasteaikoina ihan löymätön tiimi, mut ikävä kyllä lukio veti meiät erilleen ja yhessä soittelu- varsinkin yleisölle- jäi vähiin. Onneks satunnaisia keikkoja on kuitenki tarjoutunu ja tietty mm. yhteiset karaoke- ja jammailusessiot piristää sillon tällön.

 Treenipaikkana toimi Inan faijan musamonttu. Muutamassa tunnissa saatiin kolme biisiä hämmentävän hyvään kuntoon. Vielä muutamat treenit ja ollaan priimakunnossa Erikeepper ry:n vuosijuhlia varten. Tuskin maltan oottaa et pääsen taas esiintyy. Tuntuu siltä ettei lavalla voi koskaan viettää liikaa aikaa, ihan sama oliko kyseessä tanssi, laulaminen, pianonsoitto tai näytteleminen. Ku yks esiintyminen on ohi, alkaa kaipaa jo seuraavaa.

Tr

Treenailujen jälkee heiluttii viel hetki ulkona kameran kaa ennen ku meitsi suuntas himaan safkailee ja valmistautuu illan tankotanssituntii varten. On muuten äärimmäisen koukuttava laji, ihan näin by the way...

Saku stars 2013

Tiistaina 16.4 startattii vihdoinki dösä kohti Lahtea ja vuoden 2013 Saku Stars- kisoja (SAKU= Suomen ammattikoulujen kulttuuri- ja urheiluyhdistys). Matka kesti noin 1h 30min, eli ei mitenkää tolkuttoman kauan.

Jokaisel kisoihin osallistuval amiksel on omat tiimihupparit. Meitsi ainaki tykkäili noist meiän tän vuotisista. Viimeeks ku olin Joensuun kisoissa ni hupparit oli tylsän valkoset ja kaiken lisäks mallii XL- teltta. Buu. Perillä majottauduttiin koulutuskeskus Salpauksen luokkahuoneisiin. Majotus ei ehkä ollu hienoimmasta päästä, mut kisoihin kuitenki kuulu ilmaset safkat jokasena päivänä, joten ei valittamista. Kaiken lisäks ruoka oli viel super delicious.

Mitä kolmen kisapäivän aikana sit tarkalleen ottaen tapahtuu? Asiaan mennää saman tien, eli jo ekana päivänä startataan kisat käyntiin. Mun ja Mian lauluduo oli mm. heti ekana päivänä klo 14. Illalla myöski pidetään pienet avajaisjuhlat, jossa toivotetaan läsnäolijat tervetulleiks ja nautitaa muutamist esityksistä.

Vapaa-aikaa löytyy enemmän tai vähemmän, riippuen ihan siitä kuinka moneen sarjaan aikoo ottaa osaa. Ite en osallistunu ku kahteen sarjaan, eli random hengailuun oli aikaa enemmän ku tarpeeks. Eka päivä meni lähinä keskustas kierrellessä ja ilta paikallises karaokebaarissa mikki kädessä.

Majottautumisesta viel sen verran, et se on kyl jotain ihan omaa luokkaansa. Kymmeniä ihmisiä pienessä luokkatilassa ja on muuten varma, että unettomuutta esiintyy. Itellä ainaki kahen yön unisaldo oli yhteensä vaan 11h. Sen lisäks koulun käytävillä hiippailu meikkipussukoiden ja pyyhkeiden kanssa on aina yhtä random kokemus.

Tokana kisapäivänä jännitettii meitsin yksinlauluosuutta. Ite olin tosi tyytyväinen suoritukseen, mut ikävä kyllä se ei riittäny kuitenkaa edes finaaleihin asti. Toisaalta, taso oli tosi kova, joten en voi kyllä sanoa et kauheesti harmittais hävitä niin taitaville ihmisille. Oon ylpee siitä et ylipäänsä uskalsin lähtee yrittää ja sain kuitenki suorituksesta paljo kehuja sekä ruusun. Kiitos kaikille tsemppaajille!

Kisojen loppuhuipennus on opikelijabileet, joihin on yleensä järkätty DJ soittelee tanssimusaa pitkin iltaa sekä jtn random esiintyjiä plus muuta pient ohjelmaa (itelläni ei kameraa ollu kemuissa mukana, mut ylempi kuva löytyy mm. täältä).

Lähtöpäivänä oli luonnollisesti haikeet fiilikset. Tapahtuma oli jälleen kerran ihan älyttömän onnistunu ja paikalla oli huippuporukkaa. Viel bussissaki matkalla Espooseen oli Team Omnialla tunnelma katossa. Pidettiin puheita, fiilisteltii toisten suorituksia ja laulettii yhessä kaikkee Robinin Puuttuvasta palasesta lähtien.

On ihan älyttömän upeeta, et tällasia tapahtumia jaksetaan järjestää ja et porukka tulee niihin nii aidon hyväl fiiliksel kisaamaan ja kannustamaa toinen toisiaan.

Ensvuonna kutsuu Vaasa, mikäli en oo sillon ulkomailla suorittamassa työssäoppimista. Toivottavasti eivät mee päällekkäin, koska tätä tapahtumaa ei voi missata!

Ps. Lopuks vielä pari linkkiä videokoosteisiin tapahtumasta. Vähän opiskelijabileitä ja soolotanssijoiden suorituksia. Enjoy.

Morning glory

 Mul ois alkanu tänää työt top-paikassa vasta klo 14, mut nousin ylös jo puol kasilta. Nyt ku talvi on takana ja valosat päivät edessä, oon taas muuttunu aamu-ihmiseks. Aamujen unisuus on tiessää eikä mikää tunnu paremmalt ku se et herää jo aikasin nauttimaa auringonpaisteest ja omast ajast. Ihan ku ois heränny horroksesta!

 Tän aamun kruunas se et sain viettää sen kahestaa mun parhaan frendin kaa ku kummatki miehet suuntas tiensä töihin. Käytii yhes koiralenkil, kuvailtii ja once again, treenattii ahkerasti lähestyvii kisoi varten.

 Tsekkailtii viel pienet yksityiskohat meiän biisist kuntoo, kuten esim. se et ku lauletaa yhes ni sanat alkaa ja päättyy tismallee samal sekunnin murto-osal. Nyt on soolo-osiot, kaksääniset kohdat, crescendot ja diminuendot, ääntäminen... kaikki chek! Tutkailtii kalenterist et ensviikol keretään viel vetäsee yhet treenit ennen kisoja. Sillon pitäs biisin olla täydes kisakunnos.

Saku stars, we're almost ready!