Ja hetken mulla oli elämä

 Blogi on edelleen jatkanu hiljaiselolla, mut viimeviikonloppuna mun elämäs jälleen tapahtu, kiitos työpaikan pikkujouluristeilyn. Lauantai-aamuna tein huikeet 4h töitä ja illalla irroteltiin. Alla olevia kuvia tsekkaillessa pitää tietää kuitenki se fakta, et meitsi oli vesiselvä.

 Jos ihan rehellisiä ollaa, ni olin alkuun tosi skeptinen näitten pirskeiden suhteen. Syyttä suotta, onneks. Meininki oli ihan huikeeta, ei sitä voi ulkopuolisille kunnolla selittää. Hyvä tiimihenki, loistava livebändi, tanssia, kirkkaita valoja... kaikkee mistä mä tykkäilen.

 Oon vaa kerran elämässäni ollu Viron laival yötä ja sillon ei päästy maihin missää välissä, joten tää kokemus oli ihan mielenkiitone. Hullua fiilistelyy kahteen asti yöllä ja seuraavana aamuna ysiltä maihin.

 Onneks sain yhen reippaan duunikaverini mukaa kiertelee Tallinnan katuja ja kauppoi. Löydettii mm. ihana käsintehtyä kosmetiikkaa myyvä Lush, josta mukaa tarttu ainaki purukumin tuoksunen huulien kuorintaan tarkotettu voide.

 Tätä myymälää suosittelen lämpimästi.

 Shoppailun jälkee ruokailua meitsin lemppari safkapaikassa St. Patrik's grillissä ja siitä takas laivalle, Rimin kautta tietenki. Alemmassa kuvassa hyttiporukkani.

 Laivamatka Suomen suuntaan kulu tanssilattialla ja karaokee laulaessa. Pari uutta tyyppiäki tuli tavattua.

Hetken musta oikeesti tuntu taas siltä et omistan elämän. Maanantaina se oliki sit taas paluu kirottuun oravanpyörään ja tulevaisuudessa taas blogikuolemaa. Ehkä mä yritän kasata itteni jotta saisin aikaan edes valokuvapostauksia. Joululomaa odotellessa...